Tänään tuli kuluneeksi 25 vuotta Neuvostoliiton elokuun vallankaappausyrityksen alkamisesta. Kolme päivää kestänyt tapahtumasarja oli televisiouutisten ykkösaihe niin Suomessa kuin muuallakin. Monet muistavat vieläkin uutisankkureiden vakavamieliset ilmeet ja sen, kuinka Itä-Suomessa varauduttiin ottamaan koulurakennuksia hätämajoituskäyttöön itärajan yli tulvivalle pakolaisaallolle.
Pakolaisaaltoa ei tullutkaan, mutta samanaikaisesti käynnistynyt Neuvostoliiton hajoamisprosessi johti lopulta rajojen avautumiseen ja muuttoliikkeen voimistumiseen Suomen ja entisten neuvostotasavaltojen välillä. Presidentti Mauno Koivisto antoi lisäksi jo edellisenä vuonna julkisuudessa lausunnon, jossa hän määritteli inkerinsuomalaiset paluumuuttajiksi. Lausunnon perusteella tehtiin päätöksiä, joiden pohjalta inkeriläisten paluumuutto entisistä neuvostotasavalloista käynnistyi.
Muuttoliikkeen ja inkeriläisten paluumuuton seurauksena venäjänkielisistä kasvoi muutamassa vuodessa merkittäväksi vieraskielisten (*) vähemmistöryhmäksi Suomessa. Viime vuonna Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan jo 72 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Inkeriläisiä paluumuuttajia on tästä luvusta arviolta noin kolmannes. Luku on 25 vuodessa yli kymmenkertaistunut, sillä vuonna 1991 venäjänkielisiä asui Suomessa vain 6 500.
* Tilastokeskus määrittelee vieraskielisiksi kaikki sellaiset Suomessa asuvat henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Venäjänkielisten määrä Suomessa
Venäjänkielisten määrä Suomessa on kasvanut keskimäärin noin 2 000 – 4 000 henkilön vuosivauhtia. Huippu nähtiin vuonna 2012, jolloin venäjänkielisten määrä Suomessa kasvoi yli 4 200 henkilöllä. Viimeisten kolmen vuoden aikana muutos on ollut laskusuhdanteinen: viime vuonna venäjänkielisten määrä kasvoi 2 800 henkilöllä.
Venäjänkielisten suhteellinen osuus kaikista vieraskielisten ryhmistä Suomessa alkoi kääntyä laskuun jo 2000-luvun alkuvuosina. Osuus oli suurimmillaan vuonna 2002, jolloin venäjänkielisiä oli 29 prosenttia kaikista Suomessa asuvista vieraskielisistä. Viime vuonna osuus oli laskenut jo 22 prosenttiin muun muassa vironkielisten suhteellisen osuuden kasvun vuoksi.
Viime vuonna käynnistyneen turvapaikanhakijoiden muuttovirran myötä venäjänkielisten osuus jatkanee laskuaan ja vironkielistenkin osuus kääntynee laskuun tulevina lähivuosina. Viime vuonna venäjän- ja vironkielisten jälkeen suurimmat vähemmistökieliryhmät olivat englanti, somali ja arabia.
Venäläisten oleskelulupahakemukset
Työn, opiskelun, perheenyhdistämisen, paluumuuton tai muun syyn nojalla Suomeen muuttavat henkilöt hakevat oleskelulupaa. Venäjän kansalaisten jättämien oleskelulupahakemusten määrä on liikkunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana noin 3 300 – 5 500 hakemuksen välillä vuositasolla. Oleskelulupahakemusten huippuvuosi oli vuonna 2007, jolloin oleskelulupahakemuksensa jätti yhteensä lähes 5 500 Venäjän Federaation kansalaista.
Oleskelulupahakemusten määrä on sittemmin ollut laskusuuntainen ja viime vuonna hakemuksia jätettiin enää 3 300. Oleskelulupahakemusten määrän laskusta päätellen myös Venäläisten kansalaisuuhakemusten määrä tulee tulevaisuudessa laskemaan.
Venäläisten kansalaisuushakemukset
Kansalaisuushakemuksen jättämiselle on olemassa useita ehtoja, joista yksi on asumisaika. Kansalaisuutta voi pääosin hakea, kun on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta keskeytyksettä. Oleskelulupahakemusten ja kansalaisuushakemusten välillä on siis olemassa ainakin jonkinlaista, vähintään viiden vuoden (+ käsittelyaika) viiveellä tapahtuvaa korrelaatiota.
Suomessa asuvien venäläisten osalta tämä näkyy siinä, että kansalaisuushakemusten huippuvuosi oli vuonna 2014, jolloin yhteensä 2 300 Venäjän kansalaista jätti kansalaisuushakemuksen Suomeen. Viime vuonna hakemusten määrä kääntyi laskuun.
Kansalaisuushakemusten käsittelylle ei ole laissa säädettyä enimmäiskäsittelyaikaa. Hakemusten odotettavissa oleva käsittelyaika on tällä hetkellä tapauksesta riippuen noin 8–16 kuukautta. 1990-luvulla venäläisille myönnettyjen kansalaisuuksien määrä liikkui muutamissa sadoissa, mutta 2000-luvulla kansalaisuuksia on myönnetty vuosittain noin 1000 – 2500. Ennätysvuonna 2012 kansalaisuuksia myönnettiin lähes 2 500. Viime vuonna luku oli pudonnut reiluun 1700:aan.
Venäläisten osuus kaikista ulkomaalaisille myönnetyistä kansalaisuuksista kasvoi 1990-luvulta lähtien aina vuoteen 2010 saakka. Venäläisten osuus kaikista ulkomaalaisille myönnetyistä kansalaisuuksista oli suurimmillaan vuonna 2010, jolloin lähes joka toinen Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen oli venäläinen. Osuus on sen jälkeen laskenut tasaisesti ja viime vuonna kansalaisuuden saaneista venäläisiä oli enää reilu viidennes.
Venäläiset turvapaikanhakijat
Ulkomaan kansalainen voi hakea Suomesta turvapaikkaa, jos hakijalla on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainon kohteeksi kotimaassaan. 1990-luvun lopulta viime vuoteen Suomesta turvapaikkaa hakeneiden venäläisten määrä on liikkunut melko tasaisesti 190 – 300 henkilön välillä. Poikkeuksen tekevät vuodet 2009 ja 2010, jolloin turvapaikkaa haki 602 ja 436 henkilöä.
Näiden vuosien piikin jälkeen turvapaikkaa hakeneiden määrä on kääntynyt laskuun ja viime vuonna turvapaikka myönnettiin 191 venäläiselle hakijalle. Tänä vuonna lukumäärä näyttää edelleen laskevan, sillä tammi-heinäkuussa venäläisten turvapaikkahakemusten määrä on ollut 23 prosenttia pienempi kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna.
Venäläisten turvapaikanhakijoiden osuus kaikista Suomesta turvapaikkaa hakeneista on liikkunut 5 – 17 prosentin välillä. Huippuvuosi oli 2001, jolloin 17,5 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista oli venäläisiä. Venäläisten turvapaikanhakijoiden osuus kaikista turvapaikkaa hakeneista on ollut laskussa vuodesta 2011.
Viime vuonna venäläiset turvapaikanhakijat muodostivat enää vain 0,6 prosenttia kaikista Suomesta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden määrästä. Osuuden jyrkkä pudotus selittyy toista vuotta jatkuneella Euroopan pakolaiskriisillä ja Suomen tulevien turvapaikanhakijoiden määrän nopealla kasvulla. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä lähes 32 500 henkilöä. Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista (20 500), Afganistanista (5 200) ja Somaliasta (2 000).